Joulupuita on rakennettu ja haettu monella tapaa

Kuulin männä viikolla, että Ylä-Lapin alueella joulupuuna on mänty, kun kuusia ei niin pohjoisessa enää kasva. Inarin entinen kirkkoherra kertoi, kuinka hän Inarissa  lähes kymmenen vuoden asumisen jälkeen muutti etelään ja kuinka perheen lapset parahtivat itkuun, kun kotiin ei enää tuotukaan tuttua joulumäntyä, vaan kuusi. Ei kuulema tuntunut lainkaan joululta, kun joulupuuna oli vieras kuusi.

Suomessa myydään vuosittain noin 750 000 - 800 000 joulukuusta ja kuusikaupan arvo on noin 40 miljoonaa euroa. Jos ajatellaan että kuusia istutetaan keskimäärin 1800 kpl/ha ja kaikki kasvaisivat myytäviksi joulukuusiksi, niin avohakkuualueen pinta-ala olisi lähes 450 hehtaaria. Melkein keskikokoisen uuden yhteismetsän pinta-ala. Sekin on selvitetty, että karkeasti joka toinen joulupuu on omasta tai tutun metsästä, loput ovat ostettuja.

Olin toisella kymmenellä ja minun tehtäväkseni lankesi kuusen haku pihametsästä. Olin muka ovela  ja ajattelin nuukailla hakemalla kuusen naapurin puolelta metsää.  Kahlasin syvässä lumessa ja vasta tovin kierreltyäni löysin mieleisen latvakuusen. Eikun kaataman isohkoa kuusta, josta  ottamaan runsas käpyinen latva joulukuuseksi. Työ oli tuskallista, mutta lopulta kuusi oli oikean mittainen joulupuuksi. Sitten raahaamaan hangessa. Vihdoin vikkelästi maantielle jäljet peittäen ja kohti kotia, kuusi olalla. Pihametsämme kohdalla seisahduin. Kuulin meidän metsästä kalketta ja ähinää. Naapuri tuli metsästämme kuusi olalla! Puntit olivat tasan.

Opiskeluaikana osa kurssiamme myi joulukuusia rahoittaakseen suunniteltua opintomatkaa.  Käsityksemme ostajien joulupuiden laatutietoisuudesta koki kolahduksen jo ensimmäisenä myyntipäivänä. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että eräältä hakkuualueelta keräämämme latvakuuset olivat varsinaisia ”luuskia”, jotka herättivät lähinnä sääliviä katseita. Muutimme nopeasti myyntistrategiaamme ja kerroimme myyvämme ns. vaihtoehtokuusia: biodynaamisesti viljeltyjä ”luomukuusia”.  Tämä puri jo 80-luvun alussa. Saimme ainakin sympatiaa ja kunnioitusta ekologisuudesta; taloudellisesti parhaiten pärjäsimme sillä, että kannoimme ammattimyyjien myymiä kuusia ostajien koteihin, kun taksit kieltäytyivät niitä kuljettamasta.

Joulu on Suomessa perinteinen perhejuhla. Viettäkäämme sitä perinteitä kunnioittaen. Olipa ne sitten kussakin tapauksessa milllaisia hyvänsä. On tärkeää saada hyvä mieli. Kuusen luvattomalla ottamisella ei saa hyvää mieltä.

Miksi sytytän kynttilän huomenna?

Joulukuun kuudentena päivänä 1917 Suomen eduskunta hyväksyi senaatin 4. joulukuuta 1917 antaman itsenäisyysjulistuksen. Svinhufvudin johtaman porvarillisen senaatin antama itsenäisyysjulistus hyväksyttiin äänin 100 - 88, porvarien 100 äänellä sosialistien 88 ääntä vastaan. Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Asiasta päätti Valtioneuvosto ja päivästä tuli vapaapäivä valtionvirastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vasta vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi. Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Sen mukaan itsenäisyyspäivän tuli olla palkallinen vapaapäivä tai missä se ei ole mahdollista, on maksettava korotettua palkkaa kuten sunnuntaityöstä.

Vietämme itsenäisyyspäivää monin juhlallisuuksin. Yksi suomalaiskansallinen tapa on kynttilöiden poltto. Tapanamme on sytyttää ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää. Mistä kynttiläperinne on lähtöisin? Sitä ei itse asiassa oikein taideta tietää. Yhden teorian mukaan kynttilöiden poltto pohjautuu Ruotsin valtakunnan aikoihin. Kynttilät sytytettiin sen mukaan ikkunoille kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaiden vieraillessa Suomessa. Suomen suuriruhtinaanmaan aikana kynttilöitä olisi poltettu keisarin ja hänen perheensä kunniaksi. Sortovuosina kynttilöitä poltettiin J.L. Runebergin päivänä helmikuun viides vastalauseena venäläistämistä vastaan. Kahden rinnakkaisen kynttilän polttoa samalla ikkunalla on pidetty myös ns. etappijääkäreiden tapana merkitä suojatalo, jossa Saksaan jääkäriksi aikova saattoi yöpyä luotettavassa paikassa.

Vakituinen perinne kynttilöiden polttamisesta ikkunalaudalla tuli vuonna 1927, kun Itsenäisyyden Liitto kehotti sytyttämään kynttilät itsenäisyyspäivän illaksi klo 18 - 21. Nykyään poltto lopetetaan jo klo 20.

Elämme adventinaikaa. Yksi Suomen kauneimmista toreista adventinaikaan on Senaatintori Helsingissä. Valtioneuvoston linna, yliopistorakennukset sekä muut toria kiertävät rakennukset varustetaan kynttilöillä joka ikkunan osalta. Pimeässä talvi-illassa näky on henkeäsalpaavan kaunis; muulloinkin kuin itsenäisyyspäivänä.

Perheellämme on tapana polttaa kahta kynttilää ikkunalla itsenäisyyspäivän iltana. Haluan kunnioittaa jo edesmennyttä isääni ja muita sodan käyneitä veteraaneja, jotka parhaassa nuoruusiässään puolustivat isänmaataan ja antoivat meille, heitä seuraaville sukupolville, mahdollisuuden parempaan elämään. Heitä isänmaan puolustajia oli yli puoli miljoonaa, joista 88 000 ei päässyt koskaan takaisin kotiin. Heille haluan sytyttää kynttilän itsenäisyyspäivän aamuna sankarihaudalle.