maanantai 26. marraskuuta 2012

Kohti kovenevia aikoja

Syksyn aikana olemme saaneet kuulla teollisuudesta ikäviä uutisia. Yritykset ovat lomauttaneet ja irtisanoneet tuhansia työntekijöitä. Suomen talous on vientiriippuvainen. Elektroniikkateollisuutemme sekä metsä-ja konepajateollisuutemme tilauskirjat ovat ohentuneet. Muutama hyvä uutinen on tosin tullut telakkateollisuudesta. Talousviisaat ennustavat, että uuden kasvun alku on aikaisintaan ensi keväänä. Ei ole helppoa naapureillakaan. SAS:n kehno tilanne osoittaa, kuinka heikosti valtaosa lentoyhtiöistä voi. On vaikea uskoa, että muutaman kympin lipunhinnalla Suomesta Eurooppaan kuljettavat yhtiöt voivat kilpailussa mitenkään kannattavasti pärjätä.

Talvi saa ja olot kylmenee. Suomen vientiteollisuus piiputtaa pahasti. Suomen kansantalouden olennainen haaste, teollisuuden kilpailukyky vaatii toimenpiteitä. Teollisuudesta on viime vuosina kadonnut 60 000 työpaikkaa. Suuren osan kadosta selittää metsäteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden tuotannon lakkautukset ja väen vähennykset, mutta moni muukin vienti vetää heikosti.

Talousviisaat ovat tuoneet julki keinoja, joilla yritykset nostetaan ylös suosta. Meitä julkishallinnossa toimivia koskee muun muassa seuraavat teesit: Hajota vanhaa tarkoittaa että ”julkinen talous tehokkaaksi, työtavat järkeviksi”. Ota riskiä tarkoittaa että ”kasvata nuoret yrittäjiksi eikä julkisen talouden pumpuliin”. Tutkijat töihin tarkoittaa, etää ”yliopistojen pitäisi siirtää soveltavaa tutkimusta niin pienten kuin suurten yritysten kylkeen ja sisälle”. Näitä teesejä riittää enemmältikin, mutta lausutut esimerkit osoittavat osittain kylmää kyytiä asenteissakin.

Yksin on vaarallista olla kylmässä maailmassa. Suomalaiset ovat pärjänneet hyvin kansainvälisissä kilpailukykyvertailussa viime vuosina; taisimme olla tuoreimmassa kolmanneksi paras. Meillä on perusrakenteet kunnossa. Yhdessä toimiminen on ollut vahvuutemme vaikeina aikoina. Yhteen hiileen puhaltaminen saa lämmön nousemaan. Nyt kun olemme selkeästi taas menossa taantumaan, meillä tulee olla kansallista malttia.

Maanmittauslaitos on omalta osaltaan lähtenyt uudistamaan julkishallinnon rakenteita, yksinkertaistamaan organisaatiotaan ja toimintarakenteita; on avannut tietojaan maksuttomaan käyttöön yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi ja kouluttaa henkilöstöään uusille tarvittaville oppimispoluille. Jos mitään merkittävää ei itse tehdä, tekee sen joku ennen pitkää.

torstai 15. marraskuuta 2012

Miksi tuottavuuden kasvu on tärkeää?

Tuottavuus on taloustieteessä tuotannon tehokkuuden mitta. Tuotanto on aina prosessi ja sen tuottavuutta mitataan tuotoksen ja panoksen suhteella tuotos/panos. Tuotannon kehittämisen seurauksena tuotos/panos -suhde eli tuottavuus kasvaa ja tuotannossa saadaan enemmän aikaan vähemmällä. Kun tuotannossa saadaan aikaan enemmän vähemmällä, taloudelliseen yhteisöön syntyy lisätuloja. Tuottavuuden kasvu merkitsee siis lisätuloja yhteisölle ja yhteisössä saavutettu korkea tulotaso on seurausta onnistuneesta tuottavuustyöstä. Korkeampi tulotaso johtaa suurempaan tarpeiden tyydyttämisen asteeseen, jota yleisesti pidetään hyvinvoinnin tärkeänä mittana. Julkisessa tuotannossa tuottavuus tarkoittaa mitä tarpeen tyydytystä saadaan käytetyillä tuloilla.

Kansakunnan pääasiallisena tavoitteena on tuottaa korkea ja kasvava elintaso kansalaisilleen. Tavoitteen saavuttaminen ei riipu hämärästä ”kilpailukyvyn” käsitteestä, vaan kansakunnan resurssien eli työvoiman ja pääoman käytön tuottavuudesta. Tuottavuus on pitkällä aikavälillä maan tärkein osatekijä, koska se vaikuttaa suoraan kansantuloon.

Suomalaisten elintaso on sadassa vuodessa kasvanut 12-kertaiseksi, kun elintason mittarina on kansantuote asukasta kohden. Tämä elintason kasvu on saatu aikaan tekemällä työtä, mutta itse asiassa vähemmällä työllä. Asukasta kohden tehtyjen työtuntien määrä on nyt alhaisempi kuin 100 vuotta sitten. Selitys tähän on siinä, että työn tuottavuus on kasvanut 14-kertaiseksi. Yhden työtunnin ansioilla saadaan siis 14 kertaa niin paljon palveluja kuin sata vuotta sitten. Esimerkki kuvaa, miten elintason kasvu syntyy tuottavuuden kasvusta.

Tilastokeskus on tuottanut valtion tuottavuustilastoja vuosittain, mutta ei tänä vuonna. Nyt sain kuitenkin kuulla, että jatkossa kaikki valtion virastot ovat osa Valtion tuottavuustilastoa, jonka Tilastokeskus tuottaa jatkossakin. Eräänä keskeisenä kehittämistavoitteena on ollut tuottavuusseurannassa tarvittavien tietojen tuottaminen osana valtion tulostavoitejärjestelmää. Kaikki suoritetiedot tuotettaisiin osana Valtiokonttorin raportointijärjestelmää eikä erillistä tilastokeruuta tarvittaisi.

Me Maanmittauslaitoksessa kannatamme tuottavuuden mittaamista. On ilahduttavaa, että Tilastokeskus ottaa asian taas hoitaakseen. Kiitos. Tarvitsemme mittareita, joilla seuraamme saammeko aikaan enemmän vähemmällä. Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistuksen eräänä tavoitteena on tuottavuuden parantaminen. Tuottavuushyödyt koituvat paitsi asiakkaillemme myös omalle organisaatiollemme.

Olemme pitkään olleet tuottavuuden kasvussa valtionhallinnossa keskimääräistä paremmalla kasvu-uralla. Lähes hokeman oloinen 2 % tuottavuuden kasvu on pystytty ylittämään ja näen, että meidän tulee pyrkiä kestävään 3 - 4 %:n tuottavuuden kasvuun tällä vuosikymmenellä. Tämä antaisi Maanmittauslaitokselle tarvitsemaamme liikkumatilaa. Tähän pääsemme toimintamme jatkuvalla kehittämisellä ja kaikissa kehittämisprojekteissa tulee olla tuottavuuden kasvu yhtenä keskeisenä tavoitteena. Fiksuilla toimintaprosesseilla, uuden teknologian oikea-aikaisella hyödyntämisellä ja uudenaikaisilla tietojärjestelmillä saamme enemmän aikaan vähemmällä. Huolehtikaamme yhdessä jatkuvan kehittämisen linjasta.