Voiko maata kaapata?

Kiinalainen liikemies Huang Nubo osti 300 km2 maata Islannista. On sanottu, että se oli ensimmäinen Länsi-Euroopassa tapahtunut maan kauppaus. Maakauppauksista kun puhutaan, tarkoitetaan yleensä kehitysmaissa tapahtuneita kaappauksia. Monesti paikallisten pienviljelijöiden maa otetaan kansainvälisessä omistuksessa olevien suurtilojen käyttöön. Uutuutena myös jotkut valtiot ovat alkaneet hamuta muiden valtioiden maita.

Maan kaappauksella tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että ulkomaiset yhtiöt tai jopa valtiot hankkivat maata sijoitukseksi kehitysmaista. Englannin kielen käsitteellä land grab ei liene vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, olkoon se nyt maan kaappaus.

Kun katsoo historiaan, niin maahan on sijoitettu aina silloin kun taloudellisesti on ollut epävarmaa. Meillä on globaalisti ollut taloudellisesti epävarmaa aikaa vuodesta 2008 lähtien. Kun talouskriisi on ollut päällä, ovat sijoittajat ajatelleet että ruoan kysyntä ainakin kasvaa, jolloin sijoittaminen maahan on turvallista. Jopa eräät kansainväliset eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet maahan Afrikassa. Ruokakriisi v. 2008 opetti eräille maille, että kasvava väestö ja ilmastonmuutos johtavat vääjäämättä siihen, että maata on saatava ruoan tuotantoon omien rajojen ulkopuolelta.

Meillä Euroopassa yksityinen maanomistus vakiintui 1700-luvulta lähtien, kun isojakoaalto pyyhkäisi Länsi-Euroopan ylitse. Selkeät maanomistusoikeuspaperit ja kiinteistörekisterit turvaavat yksityisen maanomistuksen. Maan kaappausta sillä tavalla kuin kehitysmaissa nyt tapahtuu, ei meillä voine tapahtua. Sen sijaan rahalla voidaan omistajaa vaihtaa. Globaalit markkinat ovat tälläkin sektorilla. Maan oston rajoittamista koskeva sääntely on purettu.

Maanomistajien omistus- ja osoitetietojen ajantasaisuus on haaste Maanmittauslaitokselle. Rekistereissämme on se tieto, mikä meille on ilmoitettu. Yhteyden saaminen ulkomailla asuviin maanomistajiin on joskus mahdotonta.

Erään sorttisiksi maan kaappauksiksi voitaneen kutsua myös niitä rikollisia toimenpiteitä, joita Ruotsissa on lähinnä kesämökkien ja -tonttien omistuksen muutoksiin liittynyt ja joita ruotsalaisessa lehdistössä on uutisoitu.

Kalifornian yliopiston erään tutkimuksen mukaan Pohjoismaat ovat suurimpia hyötyjiä ilmaston lämpenemisen muutoksessa, kun sitä arvioidaan ruoan tuotannon edellytysten parantumisen kautta.

Niin palataanpa alkuun. Islannin hallitus päätti viime marraskuussa estää kiinalaisen liikemiehen kaupat. Kerrotaan, että samainen liikemies haaveilee nyt lomakeskuksesta jossain Rovaniemen ympäristössä.

Ja maan paljastuessa alkaa ahkerasti mitata

Kamarikollegion käskykirje 19.6.1633 määrää, että ”Maanmittareiden tulee vuosittain niin pian kuin maa tulee paljaaksi alkaa työnsä ja ahkerasti mitata kunkin kylän maat, sekä pellot että niityt. Maanmittareiden tulee talvella saapua henkilökohtaisesti töittensä kanssa kamarikollegioon tekemään selkoa niistä ja jättämään ne sinne säilytettäväksi”.

Luonnolle ja pohjoiselle sijainnille me emme mitään voi. Kamarikollegion käskykirjeen pääperiaate on vuosisatoja ollut pätevä. Kehittämällä prosesseja ja toimintatapoja olemme pyrkineet murtamaan tätä vuodenaikaan sidottua tekemisen periaatetta. Jossain määrin olemme siinä myös onnistuneet. Mutta mittaaminen pakkasessa, lumessa ja pimeässä on vaikeaa. Jopa joskus mahdotonta.

Sain tänään käydä katsomassa Kuparin Pentin päätteeltä ilmakuvia, jotka otettiin pari viikkoa sitten Tapanin päivän myrskytuhojen selvittämiseksi. Ilmakuvat olivat yllättävän hyviä minun silmällä katsottuna. Rakennusten ja puiden varjot olivat pitkiä; olihan aurinkokulma ollut kuvaushetkellä vain seitsemän astetta. Toisaalta luminen ei ollutkaan tehnyt ilmakuvista vain valkoista lakanaa kuten ennakkoon tietämättömyyttäni luulin. Kaatuneita puita osasin erottaa kuvilta.

Ruotsin maanmittauslaitoksessa, Lantmäterietissä, on murrettu kamarikollegion käskykirjettä siten, että maanmittaustoimitusten maastomittauksia tehdään ympäri vuoden Gävlen eteläpuolella. Ajattelun lähtökohtana on ollut, että koko vuosi on maastomittauskelpoista aikaa. Jos sitten on mittauksen estävää lunta tai pakkasta, se on poikkeus, jolloin vain mukaudutaan olosuhteisiin. Meillä Suomessa tilanne on toistaiseksi päinvastainen. Jos talvella on lumetonta, se on poikkeus pääsäännöstä ja toiminta suunnitellaan pääsäännön mukaan. Kaupunkien mittausosastoilla mittausryhmät toimivat ympäri vuoden. On aika meidänkin ryhtyä pohtimaan toimintatapamme ja -ajattelumme uudistamista ainakin osassa maata.

Kamarikollegiossa esiteltiin mittaukset sekä asiakirjat ja sinne ne taidettiin arkistoidakin. Me arkistoimme nykyisin pääsääntöisesti sähköisesti tietomme ja tuotteemme. Ja tarkastuksen suorittaa prosessin laatukontrollin jälkeen lopullisesti asiakas antamalla palautteen aineistojemme laadusta. Siksi on tärkeää kysyä asiakkaan mielipidettä palveluistamme. Säännöllisesti.

Nyt jaetaan ilmakuvat myrskyalueilta verkon kautta maanomistajien ja metsäorganisaatioiden käyttöön. Palaute niistä on tuiki tärkeää toimintamme ja palvelujemme kehittämiselle.

No onkos tullut kesä nyt talven keskelle?

Hyvät ystävät juhla voi alkaa, 

sankarille nostamme maljaa…

Maanmittauslaitos täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Juhlimme sitä koko vuoden. Työn merkeissä sekä myös juhlatapahtumilla.

Onko 200 vuotta sitten paljon vai vähän? Jos ajattelemme asiaa ihmiselon mittakaavassa, se vastannee noin seitsemää sukupolvea. Siis todella paljon. Ilmastonmuutoksen seurannassa 200 vuotta on varsin lyhyt ajanjakso, poikkeamat keskilämpötilassa jakson aikana mahtunevat satunnaisvaihtelujen piiriin.

Maanmittauslaitos on tuottanut 200 vuotta tietoa maasta, niin kiinteistöistä kuin maastosta, tavallisille kansalaisille kuin myös koko yhteiskunnan tarpeisiin. Tänä päivänä tuotamme paikkaan sidottua tietoa paitsi oman kansakuntamme myös Euroopan ja koko globaalin yhteisön tarpeisiin. Ilmastonmuutoksien tutkimiseen, luonnonkatastrofeihin varautumiseen tai talouselämän vaatimiin tarpeisiin.

Yhdessä tekeminen on tämän päivän sana. Maanmittari on aina osannut tehdä työtä yhdessä asiakkaiden ja kumppaneidensa kanssa. Maanmittarin sanaan on pitänyt pystyä luottamaan. Visiomme ”Maanmittauslaitos luotettavasti verkossa ja lähelläsi” haluaa viestittää, että myös organisaatio toimii kuten sen maanmittarinsa.

Sana ”verkko” tarkoitti 200 vuotta sitten jotain muuta kuin tänään. Viittasi kalastukseen. Tänä päivänä sen lisäksi paitsi verkottunutta toimintaa myös tiedonvälittämiskanavaa.

Lähellä tarkoittaa Maanmittauslaitoksessa maakunnissa toimimista; lähellä asiakasta tai mitattavaa kohdetta. Mutta myös lähellä ihmistä; lähimmäistä ja työtoveria. Huolenpitoa toisen hyvinvoinnista ja toisen jaksamisesta.

Kahden vuosisadan aikana käsitteet ja sanat saavat uusia merkityksiä ja sisältöjä. Sorsastuksella on minulle henkilökohtaisesti ollut varsin yksiselitteinen merkitys tähän saakka. Mutta nyt olen saanut tietää, että sillä on myös oma täysin toisenlainen merkitys sosiaalisen median käsitteistössä. Aina sitä oppii uutta.

Ei kun nokka pystyyn ja sukeltamaan kohti kolmatta vuosisataa uusine käsitteineen. Yhdessä ja luottamuksella. Luotettavasti ja ylpeänä edellisten sukupolvien työstä.