Hiilijalanjälkeni on suuri

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkun tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa.  Siis kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana syntyy. Joskus hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin.  Hiilijalanjäljen suuruutta mitataan mittarilla, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen vaikutusta ilmaston lämpiämiseen.  Hiilijalanjälki mittaa, paljonko kasvihuonekaasuja esimerkiksi autolla ajaminen aiheuttaa tai lentokonematkustaminen saa aikaan.

Ekologisen jalanjäljen suuruutta mitataan pinta-alalla, kun taas hiilijalanjäljen suuruus ilmoitetaan tapauksesta riippuen tonneina tai kilogrammoina, so. massan mitoilla.

Kuluttajan hiilijalanjälki jaetaan suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat päästöt syntyvät kuluttajan oman toiminnan, esimerkiksi auton ajamisen seurauksena. Joukkoliikennevälineillä matkustamisen taas katsotaan aiheuttavan epäsuoria päästöjä, jotka jaetaan kaikkien matkustajien kesken henkilökilometrien suhteessa. Kuluttajan epäsuoriin päästöihin kuuluu hyödykkeiden ja palvelujen kuten erilaisten tilaisuuksien tuotannon, myynnin ja mahdollisesta käytöstä poiston yhteydessä syntyvät päästöt.

Kuinka suuri on minun hiilijalanjälkeni? On kehitetty yksinkertaisia testejä, joilla voi mitata oman toiminnan aiheuttamaa hiilijalanjäljen suuruutta. Testejä löytyy netistä. Kävin erään testin läpi vuoden 2011 toimintani osalta. Minun hiilijalanjälkeni on suuri, myönnän sen. Suurimmat lähteet löytyivät pitkästä matkasta kotoani työpaikalla ja takaisin, jonka suoritan autolla sekä virkamatkoista, joista osan suoritan lentämällä. Vapaa-ajan vietosta mökillämme sekä harrastuksistani, joihin myös ajan autolla jne.  Arvelin etukäteen, että hiilijalanjälkeni on suuri, mutta en arvannut että se olisi näin suuri.

Maanmittauslaitos aloittaa Green Office -viitekehyksen mukaisen ympäristöjärjestelmän laatimisen.  Aloitamme Pasilan toimipisteestä ja pyrimme pilottivaiheen jälkeen laajentamaan sen nopeasti kaikkiin toimipisteisiimme.  Mittauksiin perustuvaa tietoja saisimme jo parin kolmen vuoden päästä. Koetamme laitoksena toimia tehokkaasti ympäristöä ja luontoa säästävällä tavalla paitsi omassa toiminnassamme ja tekemisissämme myös substanssitoimintamme yhteiskunnallisilla vaikutuksilla.

Arvelen, että myös Maanmittauslaitoksen toiminnan hiilijalanjälki on suurempi kuin 200-vuotisen taipaleemme alkuaikoina.

Emme ole perineet maata vanhemmiltamme, vaan saaneet sen lainaksi lapsiltamme, kuten vanha viisaus todistaa.  Pyrin pienentämään oman hiilijalanjälkeni suuruutta.

Karttatie vie perille

Grekulan talossa selviteltiin kerran kulkuoikeuksia Yppärin uusjaon yhteydessä 90-luvun alussa. Yritimme uskottujen miesten kanssa tiedustella, miten talon eri palstoille oli tapana ollut kulkea. Talo oli niin sanottuja sovintojakotiloja, joissa maanmittari ei ollut käynyt sitten 1800-luvun alun isojaon jälkeen. Erään palstan kohdalla kulkureitit olivat epäselviä talon omistajillekin. Lopulta isäntä sanoi minulle, että ”tulkaapa insinööri tänne peräkamariin, niin minä näytän teille oikein kartalta karttatien palstalle”. Kiinnostuin oitis, mitä hän karttatiellä tarkoitti. Kysymys oli alueen ensimmäisestä painetusta peruskartasta ja sinne piirretyistä teistä. Karttalehti oli huolellisesti taitettu ja tallessa talon muiden tärkeiden asiakirjojen ja papereiden joukossa.

Ensi torstaina juhlimme Kajaanissa digitaalisen kiinteistörekisterikartan valmistumista ns. A-laatuluokan mukaisena. Rekisterikarttamme sijaintitarkkuutta on systemaattisesti parannettu lähes kolmekymmentä vuotta kestäneellä projektilla, jossa maanomistajien työn osuus on ollut merkittävä.  Ilman maanomistajasignalointia tämä urakka olisi jäänyt tekemättä. Kiitos heille suuresta talkootyöstä.

Siitä huolimatta, että rekisterikarttamme on edelleen luonteeltaan indeksikartta, on sen tietosisältö ja käytettävyys parantunut yhteiskunnan entistä vaativampiin tarpeisiin.  Voimme olla kansallisesti ylpeitä sen ajantasaisuudesta ja kattavuudesta. Tämän ponnistuksen valmistuminen on jälleen yksi osoitus Maanmittauslaitoksen panoksesta tietoyhteiskunnan rakentamisessa omalla sektorillamme.

Tieoikeudet ovat tärkeitä. Mistä saa kulkea ja kuka saa kulkea. Kiinteistörekisterin tietosisältöä on parannettu maa- ja metsätalousministeriön KR 2015 -strategian mukaisesti ja näyttää ilmeiseltä, että saamme asetetut päämäärät toteutumaan määräaikaan mennessä. Vielä jää yksi urakka. Tieoikeudet jäävät kiinteistörekisteritiedon kattavuuden ulkopuolelle. Tähän puutteeseen tulee ottaa kantaa seuraavassa kiinteistörekisterin strategiassa 2020-luvulle.

Karttatien nimellä olevia yksityisteitä löytyy Suomessa useita.  Käsitteen ”karttatie” ymmärtää tavallinen tienkäyttäjä lupauksena siitä, että viranomainen on tällaisen tien kulkuoikeuksineen kartoille ja papereille piirtänyt. Näin yksiselitteinenhän asia ei meille maanmittausviranomaiselle ole, vaan joudumme usein selvittämään oikeuden olemassa olon asiakirjoista ja toimituskartoista sekä tien sijaintia maastotietokannasta tai ilmakuvilta. Mutta toivon, että jonain päivänä voisimme valtakunnassa viettää myös ”karttateiden valmistumisjuhlaa”.