Amerikkalaiskoomikko Louis CK hämmästeli sitä, että miten ihmeellistä teknologia nykyään onkaan ja sitä, että miten kukaan ei ole tyytyväinen. Monet meistä ovat eläneet sen ajan, jolloin puhelimet olivat seinässä kiinni ja niissä oli pyöritettävät numerolevyt. Nykyinen kännykkäkäyttäjä hakee tietoa älypuhelimellaan ja odottaa, että tiedon tulisi tulla sillä samalla siunaamalla. Kun ei heti tule, mikään ei koskaan toimi. On helvetin huonoa palvelua. Odota sekunti. Viesti menee valon nopeudella avaruuden läpi, anna sille sekunti aikaa, muistuttaa koomikko.
Kun ajatellaan miten teknologia on kehittynyt viime vuosina, tuskin kukaan haluaisi palata menneeseen aikaan. Mekin mittaisimme nauhalla, piirtäisimme kartat käsin ja värittäisimme ne vesiväreillä. Otteet kirjoittaisimme lomakkeille käsin tai koneilla. Tekemistä olisi, mutta tuskin kaipaamme aikaan menneeseen. Ehkä meidän pitäisi sittenkin iloita siitä kehityksestä, mitä on tapahtunut ja vähän paremmalla maltilla lähestyä uusien palvelujen vastaanottoon ja odotuksiin. Ammattitaitoa on myös ymmärtää uuteen liittyvät vaikeudet ja välittömät korjaustarpeet. Tulossa lienee entistä hämmästyttävimpiä ja ilahduttavampia palveluita, mutta niin autuaaksi maailma tuskin koskaan menee, että virheistä päästäisiin kokonaan eroon.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Apple julkaisi uuden version karttaohjelmasta iPhonen ja iPadin iOS-käyttöjärjestelmässä. Uudessa versiossa ei ole enää Googlen karttaohjelmaa, koska yritysten välit lienevät viilentyneet. Kerrotaan, että Applen palvelu kärsi lastentaudeista: kaupunkeja oli kadonnut tai muuttanut nimeään, pellot muuttuneet lentokentiksi, Vapaudenpatsas oli kadonnut ja muuta pientä. Oli siis virheitä, jotka sittemmin korjattiin. Meillä itsellämme on myös kokemuksia tällaisesta ja ensi vuonna lanseeraamme taas uusia palveluja. Yritetään mennä maltilla.
Kaikki kunnia kärsivällisille kehittäjille ja palvelujen tukihenkilöille. Olette jaksaneet tehdä suurenmoista työtä. Toivottavasti jaksatte kestää myös meitä malttamattomia käyttäjiäkin.
maanantai 29. lokakuuta 2012
keskiviikko 17. lokakuuta 2012
Onko sukupuolella väliä?
Itä-Suomen yliopistolehdessä Saimassa on artikkeli, jossa kerrotaan, että yhdysvaltalaisessa mediassa isojen yhtiöiden naisjohtajia käsitellään kovasanaisemmin kuin heidän miespuolisia kollegoja. On havaittu, että kansainvälisesti yleisimminkin naisjohtajat joutuvat mediassa kovan arvioinnin ja arvostelun kohteeksi.
Suomessa on eräässä tutkimuksessa pyydetty kauppatieteen opiskelijoita kirjoittamaan arviointitarinoita mies- ja naisjohtajista. Molempien johtamisominaisuuksia tarkasteltiin hyvin myönteisesti. Professori Päivi Eriksson Tampereen yliopistosta kertoi, että yllättävää tutkimuksessa oli se, että opiskelijat ymmärsivät miesjohtajien negatiivisia tunteenpurkauksia ja katsoivat, että he toimivat tilanteissa kovan paineen alaisina. Tarinoissa kerrottiin naisjohtajista, jotka olivat hyviä asiajohtajia, tiukkoja ja johdonmukaisia työssään. Naisjohtajia kuvattiin jopa hyvin maskuliisina. Opiskelijat pitivät miehiä luontaisina johtajina, jotka onnistuneesti yhdistävät maskuliinisia ja feminiinisiä piirteitä työssään.
Tampereen yliopiston naistutkimuksen yksikön johtaja professori Eriksson toteaa, että miehet ja naiset toimivat johtajina loppujen lopuksi varsin samalla tavalla. Keskeisempää tutkimuksissa olisi hänen mielestään tarkastella sukupuolten sisäisiä eroja kuin keskittyä sukupuolten välisiin eroihin. Toisaalta sukupuoleen liittyviä kysymyksiä on pidettävä esillä ainakin niin kauan, kun naisten euro on 80 senttiä eikä yritysten ylimmässä johdossa ja niiden hallituksissa ole nykyistä enempää naisia.
Meillä Maanmittauslaitoksessa on tasa-arvosuunnitelma, jota pyrimme noudattamaan kaikessa toiminnassamme. Naisten osuus henkilöstön kokoaismäärästä on noin 55 % ja miesten 45 %. Johtajista naisia noin 25 % ja miehiä 75 %. Esimiehissä suhdeluku lienee samaa luokkaa. Matkalla kohti tasa-arvoisempaa johtamis- ja esimiehisyysjakaumaa on tässä meillä haasteita tällä vuosikymmenellä.
Sirkka Liakka (1908–1999) oli maanmittausalan uranuurtajia. Hän valmistui Suomen ensimmäisenä naisena maanmittausinsinööriksi 1931 ja oli Pohjoismaiden ensimmäinen kenttätöissä työskennellyt naismaanmittari. Kymen läänin lääninmaanmittausinsinööriksi hänet valittiin 1955. Maanmittausalan korkeakouluopiskelijoista on edelleen enemmistö miehiä, mikä näkyy myös alamme johtajien ja esimiesten sukupuolijakaumassa, mutta muutoksen tuulet ovat jo näkymässä.
Olin pari viikkoa sitten kuuntelemassa Johdon Foorumissa mm. Saku Tuomista teemasta ”onko johtamisessa luovuudelle tilaa”. Hän kertoi lisäksi miesten ja naisten osallistumisaktiivisuudesta erityyppisissä seminaareissa. Jos on kysymys uusimmissa teknologisista ratkaisuista ja niiden käyttöönotosta osallistujista yli 75 % on miehiä. Jos on kysymys toiminnan innovaatiosta sukupuolijakauma on 50/50. Jos on kysymys luovuudesta osallistujista 80 % on naisia. Ja jos seminaarin teemana on onnellisuus, naisten osuus on 100 %. Voi meitä onnettomia miehiä!
Suomessa on eräässä tutkimuksessa pyydetty kauppatieteen opiskelijoita kirjoittamaan arviointitarinoita mies- ja naisjohtajista. Molempien johtamisominaisuuksia tarkasteltiin hyvin myönteisesti. Professori Päivi Eriksson Tampereen yliopistosta kertoi, että yllättävää tutkimuksessa oli se, että opiskelijat ymmärsivät miesjohtajien negatiivisia tunteenpurkauksia ja katsoivat, että he toimivat tilanteissa kovan paineen alaisina. Tarinoissa kerrottiin naisjohtajista, jotka olivat hyviä asiajohtajia, tiukkoja ja johdonmukaisia työssään. Naisjohtajia kuvattiin jopa hyvin maskuliisina. Opiskelijat pitivät miehiä luontaisina johtajina, jotka onnistuneesti yhdistävät maskuliinisia ja feminiinisiä piirteitä työssään.
Tampereen yliopiston naistutkimuksen yksikön johtaja professori Eriksson toteaa, että miehet ja naiset toimivat johtajina loppujen lopuksi varsin samalla tavalla. Keskeisempää tutkimuksissa olisi hänen mielestään tarkastella sukupuolten sisäisiä eroja kuin keskittyä sukupuolten välisiin eroihin. Toisaalta sukupuoleen liittyviä kysymyksiä on pidettävä esillä ainakin niin kauan, kun naisten euro on 80 senttiä eikä yritysten ylimmässä johdossa ja niiden hallituksissa ole nykyistä enempää naisia.
Meillä Maanmittauslaitoksessa on tasa-arvosuunnitelma, jota pyrimme noudattamaan kaikessa toiminnassamme. Naisten osuus henkilöstön kokoaismäärästä on noin 55 % ja miesten 45 %. Johtajista naisia noin 25 % ja miehiä 75 %. Esimiehissä suhdeluku lienee samaa luokkaa. Matkalla kohti tasa-arvoisempaa johtamis- ja esimiehisyysjakaumaa on tässä meillä haasteita tällä vuosikymmenellä.
Sirkka Liakka (1908–1999) oli maanmittausalan uranuurtajia. Hän valmistui Suomen ensimmäisenä naisena maanmittausinsinööriksi 1931 ja oli Pohjoismaiden ensimmäinen kenttätöissä työskennellyt naismaanmittari. Kymen läänin lääninmaanmittausinsinööriksi hänet valittiin 1955. Maanmittausalan korkeakouluopiskelijoista on edelleen enemmistö miehiä, mikä näkyy myös alamme johtajien ja esimiesten sukupuolijakaumassa, mutta muutoksen tuulet ovat jo näkymässä.
Olin pari viikkoa sitten kuuntelemassa Johdon Foorumissa mm. Saku Tuomista teemasta ”onko johtamisessa luovuudelle tilaa”. Hän kertoi lisäksi miesten ja naisten osallistumisaktiivisuudesta erityyppisissä seminaareissa. Jos on kysymys uusimmissa teknologisista ratkaisuista ja niiden käyttöönotosta osallistujista yli 75 % on miehiä. Jos on kysymys toiminnan innovaatiosta sukupuolijakauma on 50/50. Jos on kysymys luovuudesta osallistujista 80 % on naisia. Ja jos seminaarin teemana on onnellisuus, naisten osuus on 100 %. Voi meitä onnettomia miehiä!
maanantai 1. lokakuuta 2012
Lujuutta ja luovuutta
World Design Capital Helsinki -vuosi alkaa kääntyä lopuilleen. Helsinki on juhlinut myös pääkaupunkiutensa 200-vuotisjuhlaa tänä vuonna. Väestörekisterikeskus julkaisee vuosittain taskukalenterin kokoisen tilaston väestön jakautumisesta eri ryhmiin niin alueellisesti, ikäpyramiideittain kuin monella muullakin eri näkökulmalla jaoteltuna. On kiistaton tosiasia, että pääkaupunki ympäristöineen on kasvanut kansakunnan veturiksi. Ja kasvu jatkuu mikäli uskomme maakuntaliiton ennustuksiin kasvuvauhdista seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, ja miksi emme uskoisi. Onneksi olkoon Helsinki!
Luin jostain lehdestä taiteen kunniatohtoriksi promovoidun muotoilija, keraamikko ja taiteellinen johtaja Anu Pentikin 70-vuotishaastattelun. Haastattelussa hän toteaa, että design ja kyky nähdä kauneutta ympärillään vaikuttavat koko ihmisen hyvinvointiin. Kuusankoskelta Posiolle muuttanut taiteilija todistaa, että ihmisen ei tulisi koskaan kadottaa kykyä nähdä kauneutta, sillä samalla ihmiseltä häviää tärkeä positiivisuuden lähde. Pentikille henkinen hyvinvointi on tärkeää, ja hän saa voimaa läheisistä ihmisistä, hyvästä yhteistyöstä, luonnosta ja ennen kaikkea positiivisesta elämänasenteesta. Se on kannatellut myös vaikeina aikoina, eikä ole ollut vain naiivia muodikasta sanahelinää: myös silloin kun yrityksen kanssa on oltu veitsi kurkulla.
Pentik kertoi myös luovuudesta: ”Luovuudessa ei ole mitään ihmeellistä, mutta se ei synny itsestään, sitä täytyy harjoittaa ja kehittää.” Kuinka paljon meidän maanmittareiden työssä on luovuudelle tilaa? Sain olla nuorena insinöörinä pari lyhyttä jaksoa opettajana ammattikoulussa. Yritin opettaa maanmittausta tuleville kartanpiirtäjille. Monet oppilaat olivat usein lahjakkaita piirtäjiä, ja kartan marginaalien reunat olivat usein täynnä kauniita piirustuksia milloin mistäkin aiheesta. Marginaalien sisäpuolella piirtämisessä ei ollut sijaa ”luovuudelle”. Kartanpiirtäminen, tai nykyään kai pitää sanoa tuottaminen, on mitä määrämuotoisinta tekemistä. Kuitenkin luovuuden voi nähdä yleisenä kykynä tuottaa uusia erilaisia ratkaisuja työssä ja tekemisessä koettuihin ongelmiin ja haasteisiin. Käsillä tekemisen ohella.
Tarvitaan rohkeutta, harjoittelua ja itseensä uskomista. Sekä terrierin luonnetta, kuten Anu Pentikillä.
Luin jostain lehdestä taiteen kunniatohtoriksi promovoidun muotoilija, keraamikko ja taiteellinen johtaja Anu Pentikin 70-vuotishaastattelun. Haastattelussa hän toteaa, että design ja kyky nähdä kauneutta ympärillään vaikuttavat koko ihmisen hyvinvointiin. Kuusankoskelta Posiolle muuttanut taiteilija todistaa, että ihmisen ei tulisi koskaan kadottaa kykyä nähdä kauneutta, sillä samalla ihmiseltä häviää tärkeä positiivisuuden lähde. Pentikille henkinen hyvinvointi on tärkeää, ja hän saa voimaa läheisistä ihmisistä, hyvästä yhteistyöstä, luonnosta ja ennen kaikkea positiivisesta elämänasenteesta. Se on kannatellut myös vaikeina aikoina, eikä ole ollut vain naiivia muodikasta sanahelinää: myös silloin kun yrityksen kanssa on oltu veitsi kurkulla.
Pentik kertoi myös luovuudesta: ”Luovuudessa ei ole mitään ihmeellistä, mutta se ei synny itsestään, sitä täytyy harjoittaa ja kehittää.” Kuinka paljon meidän maanmittareiden työssä on luovuudelle tilaa? Sain olla nuorena insinöörinä pari lyhyttä jaksoa opettajana ammattikoulussa. Yritin opettaa maanmittausta tuleville kartanpiirtäjille. Monet oppilaat olivat usein lahjakkaita piirtäjiä, ja kartan marginaalien reunat olivat usein täynnä kauniita piirustuksia milloin mistäkin aiheesta. Marginaalien sisäpuolella piirtämisessä ei ollut sijaa ”luovuudelle”. Kartanpiirtäminen, tai nykyään kai pitää sanoa tuottaminen, on mitä määrämuotoisinta tekemistä. Kuitenkin luovuuden voi nähdä yleisenä kykynä tuottaa uusia erilaisia ratkaisuja työssä ja tekemisessä koettuihin ongelmiin ja haasteisiin. Käsillä tekemisen ohella.
Tarvitaan rohkeutta, harjoittelua ja itseensä uskomista. Sekä terrierin luonnetta, kuten Anu Pentikillä.
perjantai 14. syyskuuta 2012
Tietoturva – tosinaisten ja -miesten laji
Tietoturva samaistetaan usein tietotekniikkaan ja ulkoisiin tietoturvauhkiin. Tahallisesti tehtyihin tietokoneviruksiin, matoihin ja tietomurtoihin. Tietotekniikan mukanaan tuomat tietoturvariskit tulivat median huomion kohteeksi kymmenisen vuotta sitten. Seurauksena ilmestyi useita virustentorjuntaohjelmistoja myyviä yrityksiä, jotka tietysti pyrkivät uuteen markkinarakoon. Ne kiinniitävät huomion käyttöjärjestelmissä olleisiin ohjelmointivirheisiin, jotka altistavat käyttäjät tietoturvauhkille.
Sanotaan, että internetissä on nykyään miljoonia tietokoneita, jotka ovat avoimia luvattomalle käytölle paitsi ohjelmointivirheiden ja haittaohjelmien myös käyttäjien tekemien virheiden takia. Syinä voivat olla esimerkiksi huonot salasanat tai konfiguraatiovirheet, joiden ansiosta koneelle pääsee ilman tunnuksia.
Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista. Tietoturvallisuuden uhkiksi voidaan mainita esimerkiksi erilaiset huijausyritykset, henkilökohtaisen yksityisyyden loukkaukset, roskapostit, piratismi, tietokonevirukset ja verkkoterrorismit.
Tietoturvan yleisiä uhkia ovat luvaton pääsy, tiedon luvaton käyttö, salaisen tiedon paljastaminen, tiedon sekaannus, tiedon muuntuminen, salaisen tiedon tutkituksi tuleminen, tiedon kopioituminen ja tiedon hävittäminen.
Maanmittauslaitoksen tavoitteena on tuottaa tietoa maasta luotettavasti – verkossa ja vierelläsi. Se on meidän tehtävämme. Ympäröivä maailmamme ei ole vain niin hyvä kuin haluaisimme tai toivoisimme sen olevan. Tietoturva on meille ensiarvoisen tärkeää kaikessa tekemisessä. Niin palveluissa, kehittämisessä kuin joka päiväisessä käyttäytymisessäkin. Olemme ottaneet tänä vuonna yhteiseksi tavoitteeksi, että me jokainen parannamme osaamistamme tällä saralla tai ainakin todennamme osaamistasomme, jos olemme sen jo aiemmin saavuttaneet. Siksi suoritamme ja esimiehemme varmistavat, että kaikki suorittavat ”tietoturva-ajokortin”.
Olen ilokseni saanut tietää, että lähes kaikki ovat sen jo tehneet. Onnittelen niitä yksiköitä, joissa on jo tähän mennessä saavutettu 100 %:n taso. Onnittelen myös jokaista työntekijäämme, joka on ”kortin ajanut”.
Sanotaan, että internetissä on nykyään miljoonia tietokoneita, jotka ovat avoimia luvattomalle käytölle paitsi ohjelmointivirheiden ja haittaohjelmien myös käyttäjien tekemien virheiden takia. Syinä voivat olla esimerkiksi huonot salasanat tai konfiguraatiovirheet, joiden ansiosta koneelle pääsee ilman tunnuksia.
Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista. Tietoturvallisuuden uhkiksi voidaan mainita esimerkiksi erilaiset huijausyritykset, henkilökohtaisen yksityisyyden loukkaukset, roskapostit, piratismi, tietokonevirukset ja verkkoterrorismit.
Tietoturvan yleisiä uhkia ovat luvaton pääsy, tiedon luvaton käyttö, salaisen tiedon paljastaminen, tiedon sekaannus, tiedon muuntuminen, salaisen tiedon tutkituksi tuleminen, tiedon kopioituminen ja tiedon hävittäminen.
Maanmittauslaitoksen tavoitteena on tuottaa tietoa maasta luotettavasti – verkossa ja vierelläsi. Se on meidän tehtävämme. Ympäröivä maailmamme ei ole vain niin hyvä kuin haluaisimme tai toivoisimme sen olevan. Tietoturva on meille ensiarvoisen tärkeää kaikessa tekemisessä. Niin palveluissa, kehittämisessä kuin joka päiväisessä käyttäytymisessäkin. Olemme ottaneet tänä vuonna yhteiseksi tavoitteeksi, että me jokainen parannamme osaamistamme tällä saralla tai ainakin todennamme osaamistasomme, jos olemme sen jo aiemmin saavuttaneet. Siksi suoritamme ja esimiehemme varmistavat, että kaikki suorittavat ”tietoturva-ajokortin”.
Olen ilokseni saanut tietää, että lähes kaikki ovat sen jo tehneet. Onnittelen niitä yksiköitä, joissa on jo tähän mennessä saavutettu 100 %:n taso. Onnittelen myös jokaista työntekijäämme, joka on ”kortin ajanut”.
torstai 6. syyskuuta 2012
Citius, altius, fortius
Kuluvan vuoden suurin urheilutapahtuma oli kiistatta Lontoon olympialaiset. Kisat kestivät kolmisen viikkoa ja uusia maailmanennätyksiä ja uusia huippu-urhelijoita nähtiin. Sen lisäksi saimme ihailla useampikertaisia voittajia. Urheilu yhdistää koko maailmaa, vaikka olympialaisissa kilpaillaan toisiaan vastaan. Urheilun suurkuluttajat ovat tänä kesänä saaneet nauttia lisäksi jalkapalloilun EM-kisoista sekä yleisurheilun EM-kisoista. Alammeko olla kylläisiä?
Urheilu herättää voimakkaita tunteita. Niin voiton kuin tappionkin hetkellä. Voittajat palkintopallilla päästävät tunteet valloilleen, mikä ei voi olla koskettamatta meitä katselijoitakin. Myötäelämme kyseistä hetkeä. Samoin kansallisuustunteet ovat nykyään sallittuja kaikkien kansojen kohdalla; eräiden kansojen takavuosien itsehillinnästä on luovuttu. Hyvä näin.
Maanmittauslaitoksen väessä on niin huippu-urheilijoita kuin kuntourheilijoita. On ollut MM-tason urheilijoita kansallisesta tasosta puhumattakaan. Eräillä nykyisillä MM-tason urheilijoilla on vanhempia, jotka ovat laitoksen palveluksessa. Maanmittauslaitos on halunnut tukea työntekijöidensä liikunnallisia harrastuksia ja sen takia järjestämme mm. laitoksen kesä- ja talvikisoja eri lajeissa. Osanottoaktiivisuus vaihtelee lajeittain ja vuosittain. Tärkeintä on kuitenkin se, että me jokainen itsellemme sopivalla tavalla pidämme huolta fyysisestä ja henkisestäkin kunnosta. Pyrimme antamaan tukea siihen. Hyväkuntoisina jaksamme työssä parhaiten.
Työmme sisältö on muuttunut niin, että maastotyön osuus vähenee. Muistan erään topografiystäväni kommentin, kun tapasin hänet muutama vuosi eläkkeelle jäämisensä jälkeen. Kysymykseeni kuulumisista ja siitä mitä oli elämässä muuttunut, hän totesi: ”Nyt vasta ymmärtää, kuinka hyvää aikaa työssäkäyntiaika olikin. Silloin sai jatkuvasti liikkua työaikana ja kunto pysyi hyvänä ikään kuin sivutuotteena. Nyt pitää kuntoilla ihan erikseen.” Näin ne ajat ja tavat muuttuvat.
maanantai 27. elokuuta 2012
Miten meitä johdetaan
Johtamisesta lienee kirjoitettu tuhansia kirjoja ja uusia tulee. Johtamisen määritelmäksi on varsin yleisesti hyväksytty Mary Parker Folletin (1868-1933) tutkimuksessa lausuttu ”the art of getting things done through people”, jonka mukaan johtaminen on tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa. Johtamisella ohjataan ihmisten toimintaa. Johtamisen avulla pyritään siihen, että joukko ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista. Määritelmän mukaan johtaminen on toimintaa, jossa on tarkoitus saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa - ei itse tehden. Johtaminen tapahtuu siis aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Johtamisessa on keskeistä haluttujen tulosten saavuttaminen. Johtamisen tärkeitä toimia ovat tavoitteen asettaminen, toteutuneen tuloksen toteaminen ja niiden vertailu. Johtamisen tulos-käsite, tulosjohtaminen, tulosvastuu, tulospalkkaus ja tulosmatriisi muodostavat käsiteryppään, jossa tulos tarkoittaa samaa asiaa.
Johtamisen erityispiirteitä voidaan korostaa lisämääreillä. Ympäristöjohtaminen painotetaan johtamisen vaikutuksia ympäristöön. Laatujohtamisessa laatuun liittyviä seikkoja, tavoitejohtamisessa korostetaan itsenäistä toimintaa, jossa toimintaa arvioidaan saavutettujen tavoitteiden perusteella. Prosessijohtamisessa prosessien mukaista vastuukokonaisuutta. Sotilasjohtamisessa sotilaiden johtamista. Kaikissa johtamistapahtumissa on kuitenkin ydin sama: saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja kanssa. Asioita ei voi johtaa - niitä voi vain hallita ja osata hyvin tai huonosti. Vain ihmisiä voi johtaa. Hyvien tulosten saavuttaminen edellyttää alan asiantuntemusta, mutta johtamista voidaan tarkastella johtamisen alasta riippumattomana ilmiönä.
Vaikka uusia johtamisoppeja ja malleja kehitetään koko ajan, niin on olemassa myös vanhoja oppeja. Eräässäkin tapauksessa johtajaa on neuvottu näin: ”Sinä vain uuvutat itsesi ja kansasi, joka on ympärilläsi, sillä tämä työ on sinulle liian raskas. Et pysty tekemään sitä yksin… Mutta sinun tulee valita kansan keskuudesta kelvollisia, Jumalaa pelkääviä, rehellisiä ja lahjomattomia miehiä ja asettaa heidät tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päälliköksi. He voivat ratkoa kansan asioita. Vain tärkeät asiat tuotakoon sinun eteesi, kaikki pienemmät asiat he voivat ratkaista itse. Näin taakkasi kevenee, kun he kantavat osan siitä.” Tämä johtamisoppi on suora sitaatti Raamatusta 3000 vuoden takaa. Mooseksen appiukko halusi neuvoa Moosesta.
Maanmittauslaitosta on johdettu kaksisataa vuotta. Viimeiset kaksikymmentäyksi vuotta ylimpänä johtajana Jarmo. Hän siirtyy tämän viikon lopulla eläkkeelle. Jarmo on johtanut meitä viisaasti. Minä aloitan nöyrällä mielellä Jarmon raivaamalla polulla kaikkea arvokasta vaalien ja uuteen tukevalla otteella yhdessä tarttuen.
Johtamisessa on keskeistä haluttujen tulosten saavuttaminen. Johtamisen tärkeitä toimia ovat tavoitteen asettaminen, toteutuneen tuloksen toteaminen ja niiden vertailu. Johtamisen tulos-käsite, tulosjohtaminen, tulosvastuu, tulospalkkaus ja tulosmatriisi muodostavat käsiteryppään, jossa tulos tarkoittaa samaa asiaa.
Johtamisen erityispiirteitä voidaan korostaa lisämääreillä. Ympäristöjohtaminen painotetaan johtamisen vaikutuksia ympäristöön. Laatujohtamisessa laatuun liittyviä seikkoja, tavoitejohtamisessa korostetaan itsenäistä toimintaa, jossa toimintaa arvioidaan saavutettujen tavoitteiden perusteella. Prosessijohtamisessa prosessien mukaista vastuukokonaisuutta. Sotilasjohtamisessa sotilaiden johtamista. Kaikissa johtamistapahtumissa on kuitenkin ydin sama: saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja kanssa. Asioita ei voi johtaa - niitä voi vain hallita ja osata hyvin tai huonosti. Vain ihmisiä voi johtaa. Hyvien tulosten saavuttaminen edellyttää alan asiantuntemusta, mutta johtamista voidaan tarkastella johtamisen alasta riippumattomana ilmiönä.
Vaikka uusia johtamisoppeja ja malleja kehitetään koko ajan, niin on olemassa myös vanhoja oppeja. Eräässäkin tapauksessa johtajaa on neuvottu näin: ”Sinä vain uuvutat itsesi ja kansasi, joka on ympärilläsi, sillä tämä työ on sinulle liian raskas. Et pysty tekemään sitä yksin… Mutta sinun tulee valita kansan keskuudesta kelvollisia, Jumalaa pelkääviä, rehellisiä ja lahjomattomia miehiä ja asettaa heidät tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päälliköksi. He voivat ratkoa kansan asioita. Vain tärkeät asiat tuotakoon sinun eteesi, kaikki pienemmät asiat he voivat ratkaista itse. Näin taakkasi kevenee, kun he kantavat osan siitä.” Tämä johtamisoppi on suora sitaatti Raamatusta 3000 vuoden takaa. Mooseksen appiukko halusi neuvoa Moosesta.
Maanmittauslaitosta on johdettu kaksisataa vuotta. Viimeiset kaksikymmentäyksi vuotta ylimpänä johtajana Jarmo. Hän siirtyy tämän viikon lopulla eläkkeelle. Jarmo on johtanut meitä viisaasti. Minä aloitan nöyrällä mielellä Jarmon raivaamalla polulla kaikkea arvokasta vaalien ja uuteen tukevalla otteella yhdessä tarttuen.
maanantai 13. elokuuta 2012
Sataa sataa ropisee
Moni meistä sai kesälomansa aikana kokea vesisateen runsautta. Itse koin ensimmäisen kerran elämässäni, miltä tuntuu kun neljässä päivässä tulee vettä yli 120 milliä. Se tuntuu märältä ja tekee mieli olla tuvassa.
Neljässä päivässä satoi lähes viidenneksen koko vuoden normaalista sademäärästä. En kadehdi maanviljelijöitä. Monin paikoin sade on vienyt sadon. FAO ennustaa ruoan hinnan rajua nousua, kun sääolosuhteet ovat turmelleet satonäkymiä ympäri maailmaa. Eräs ystävä kertoi odottavansa ilmastonmuutoksen mahdollistavan viinin viljelyharrastuksen aloittamisen Suomessa. Riisinviljely saattaisi tosin olla todennäköisempää ainakin tämän kesän kokemusten perusteella.
Filosofi Esa Saarisen luennolla oli kerran vieraana Jorma Ollila. Keskustelun lopussa Saarinen esitti kysymyksen, onko suomalaisessa johtamisessa mitään, jonka Ollila haluaisi muuttaa? Vastaus kuului: ”Meidän pitäisi oppia paremmin kiittämään toisiamme hyvin tehdystä työstä ja voisi hyvää työtä joskus juhliakin.”
Me juhlimme tänä vuonna Maanmittauslaitoksen 200-vuotistaivalta. Maanmittauslaitoksessa työn ovat aina tehneet ihmiset. Osaavat ihmiset. Ja yhdessä. Meidän palvelumme ja suoritteemme ovat ihmisten aikaansaamia. Välineet ja rakkineet ovat vain mahdollistaneet tekemisen sekä helpottaneet tekemistä. Tämän viikon lopulla tapaamme henkilöstön yhteisessä 200-vuotisjuhlassa. Kiitos sinulle työtoverini, että olen saanut ja saan tehdä työtä kanssasi.
Toivon, ettei Vuokatissa sada kaatamalla. Mutta säälle emme mahda mitään; se otetaan vastaan sellaisena kun se tulee. Sen sijaan juhla syntyy siitä kun vieraat saapuvat. Kiitos siitä, että niin moni on pystynyt vastaamaan myönteisesti kutsuun. Tehdään yhdessä muistoja.
Neljässä päivässä satoi lähes viidenneksen koko vuoden normaalista sademäärästä. En kadehdi maanviljelijöitä. Monin paikoin sade on vienyt sadon. FAO ennustaa ruoan hinnan rajua nousua, kun sääolosuhteet ovat turmelleet satonäkymiä ympäri maailmaa. Eräs ystävä kertoi odottavansa ilmastonmuutoksen mahdollistavan viinin viljelyharrastuksen aloittamisen Suomessa. Riisinviljely saattaisi tosin olla todennäköisempää ainakin tämän kesän kokemusten perusteella.
Filosofi Esa Saarisen luennolla oli kerran vieraana Jorma Ollila. Keskustelun lopussa Saarinen esitti kysymyksen, onko suomalaisessa johtamisessa mitään, jonka Ollila haluaisi muuttaa? Vastaus kuului: ”Meidän pitäisi oppia paremmin kiittämään toisiamme hyvin tehdystä työstä ja voisi hyvää työtä joskus juhliakin.”
Me juhlimme tänä vuonna Maanmittauslaitoksen 200-vuotistaivalta. Maanmittauslaitoksessa työn ovat aina tehneet ihmiset. Osaavat ihmiset. Ja yhdessä. Meidän palvelumme ja suoritteemme ovat ihmisten aikaansaamia. Välineet ja rakkineet ovat vain mahdollistaneet tekemisen sekä helpottaneet tekemistä. Tämän viikon lopulla tapaamme henkilöstön yhteisessä 200-vuotisjuhlassa. Kiitos sinulle työtoverini, että olen saanut ja saan tehdä työtä kanssasi.
Toivon, ettei Vuokatissa sada kaatamalla. Mutta säälle emme mahda mitään; se otetaan vastaan sellaisena kun se tulee. Sen sijaan juhla syntyy siitä kun vieraat saapuvat. Kiitos siitä, että niin moni on pystynyt vastaamaan myönteisesti kutsuun. Tehdään yhdessä muistoja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)