Amerikkalaiskoomikko Louis CK hämmästeli sitä, että miten ihmeellistä teknologia nykyään onkaan ja sitä, että miten kukaan ei ole tyytyväinen. Monet meistä ovat eläneet sen ajan, jolloin puhelimet olivat seinässä kiinni ja niissä oli pyöritettävät numerolevyt. Nykyinen kännykkäkäyttäjä hakee tietoa älypuhelimellaan ja odottaa, että tiedon tulisi tulla sillä samalla siunaamalla. Kun ei heti tule, mikään ei koskaan toimi. On helvetin huonoa palvelua. Odota sekunti. Viesti menee valon nopeudella avaruuden läpi, anna sille sekunti aikaa, muistuttaa koomikko.
Kun ajatellaan miten teknologia on kehittynyt viime vuosina, tuskin kukaan haluaisi palata menneeseen aikaan. Mekin mittaisimme nauhalla, piirtäisimme kartat käsin ja värittäisimme ne vesiväreillä. Otteet kirjoittaisimme lomakkeille käsin tai koneilla. Tekemistä olisi, mutta tuskin kaipaamme aikaan menneeseen. Ehkä meidän pitäisi sittenkin iloita siitä kehityksestä, mitä on tapahtunut ja vähän paremmalla maltilla lähestyä uusien palvelujen vastaanottoon ja odotuksiin. Ammattitaitoa on myös ymmärtää uuteen liittyvät vaikeudet ja välittömät korjaustarpeet. Tulossa lienee entistä hämmästyttävimpiä ja ilahduttavampia palveluita, mutta niin autuaaksi maailma tuskin koskaan menee, että virheistä päästäisiin kokonaan eroon.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Apple julkaisi uuden version karttaohjelmasta iPhonen ja iPadin iOS-käyttöjärjestelmässä. Uudessa versiossa ei ole enää Googlen karttaohjelmaa, koska yritysten välit lienevät viilentyneet. Kerrotaan, että Applen palvelu kärsi lastentaudeista: kaupunkeja oli kadonnut tai muuttanut nimeään, pellot muuttuneet lentokentiksi, Vapaudenpatsas oli kadonnut ja muuta pientä. Oli siis virheitä, jotka sittemmin korjattiin. Meillä itsellämme on myös kokemuksia tällaisesta ja ensi vuonna lanseeraamme taas uusia palveluja. Yritetään mennä maltilla.
Kaikki kunnia kärsivällisille kehittäjille ja palvelujen tukihenkilöille. Olette jaksaneet tehdä suurenmoista työtä. Toivottavasti jaksatte kestää myös meitä malttamattomia käyttäjiäkin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kartta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kartta. Näytä kaikki tekstit
maanantai 29. lokakuuta 2012
maanantai 1. lokakuuta 2012
Lujuutta ja luovuutta
World Design Capital Helsinki -vuosi alkaa kääntyä lopuilleen. Helsinki on juhlinut myös pääkaupunkiutensa 200-vuotisjuhlaa tänä vuonna. Väestörekisterikeskus julkaisee vuosittain taskukalenterin kokoisen tilaston väestön jakautumisesta eri ryhmiin niin alueellisesti, ikäpyramiideittain kuin monella muullakin eri näkökulmalla jaoteltuna. On kiistaton tosiasia, että pääkaupunki ympäristöineen on kasvanut kansakunnan veturiksi. Ja kasvu jatkuu mikäli uskomme maakuntaliiton ennustuksiin kasvuvauhdista seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, ja miksi emme uskoisi. Onneksi olkoon Helsinki!
Luin jostain lehdestä taiteen kunniatohtoriksi promovoidun muotoilija, keraamikko ja taiteellinen johtaja Anu Pentikin 70-vuotishaastattelun. Haastattelussa hän toteaa, että design ja kyky nähdä kauneutta ympärillään vaikuttavat koko ihmisen hyvinvointiin. Kuusankoskelta Posiolle muuttanut taiteilija todistaa, että ihmisen ei tulisi koskaan kadottaa kykyä nähdä kauneutta, sillä samalla ihmiseltä häviää tärkeä positiivisuuden lähde. Pentikille henkinen hyvinvointi on tärkeää, ja hän saa voimaa läheisistä ihmisistä, hyvästä yhteistyöstä, luonnosta ja ennen kaikkea positiivisesta elämänasenteesta. Se on kannatellut myös vaikeina aikoina, eikä ole ollut vain naiivia muodikasta sanahelinää: myös silloin kun yrityksen kanssa on oltu veitsi kurkulla.
Pentik kertoi myös luovuudesta: ”Luovuudessa ei ole mitään ihmeellistä, mutta se ei synny itsestään, sitä täytyy harjoittaa ja kehittää.” Kuinka paljon meidän maanmittareiden työssä on luovuudelle tilaa? Sain olla nuorena insinöörinä pari lyhyttä jaksoa opettajana ammattikoulussa. Yritin opettaa maanmittausta tuleville kartanpiirtäjille. Monet oppilaat olivat usein lahjakkaita piirtäjiä, ja kartan marginaalien reunat olivat usein täynnä kauniita piirustuksia milloin mistäkin aiheesta. Marginaalien sisäpuolella piirtämisessä ei ollut sijaa ”luovuudelle”. Kartanpiirtäminen, tai nykyään kai pitää sanoa tuottaminen, on mitä määrämuotoisinta tekemistä. Kuitenkin luovuuden voi nähdä yleisenä kykynä tuottaa uusia erilaisia ratkaisuja työssä ja tekemisessä koettuihin ongelmiin ja haasteisiin. Käsillä tekemisen ohella.
Tarvitaan rohkeutta, harjoittelua ja itseensä uskomista. Sekä terrierin luonnetta, kuten Anu Pentikillä.
Luin jostain lehdestä taiteen kunniatohtoriksi promovoidun muotoilija, keraamikko ja taiteellinen johtaja Anu Pentikin 70-vuotishaastattelun. Haastattelussa hän toteaa, että design ja kyky nähdä kauneutta ympärillään vaikuttavat koko ihmisen hyvinvointiin. Kuusankoskelta Posiolle muuttanut taiteilija todistaa, että ihmisen ei tulisi koskaan kadottaa kykyä nähdä kauneutta, sillä samalla ihmiseltä häviää tärkeä positiivisuuden lähde. Pentikille henkinen hyvinvointi on tärkeää, ja hän saa voimaa läheisistä ihmisistä, hyvästä yhteistyöstä, luonnosta ja ennen kaikkea positiivisesta elämänasenteesta. Se on kannatellut myös vaikeina aikoina, eikä ole ollut vain naiivia muodikasta sanahelinää: myös silloin kun yrityksen kanssa on oltu veitsi kurkulla.
Pentik kertoi myös luovuudesta: ”Luovuudessa ei ole mitään ihmeellistä, mutta se ei synny itsestään, sitä täytyy harjoittaa ja kehittää.” Kuinka paljon meidän maanmittareiden työssä on luovuudelle tilaa? Sain olla nuorena insinöörinä pari lyhyttä jaksoa opettajana ammattikoulussa. Yritin opettaa maanmittausta tuleville kartanpiirtäjille. Monet oppilaat olivat usein lahjakkaita piirtäjiä, ja kartan marginaalien reunat olivat usein täynnä kauniita piirustuksia milloin mistäkin aiheesta. Marginaalien sisäpuolella piirtämisessä ei ollut sijaa ”luovuudelle”. Kartanpiirtäminen, tai nykyään kai pitää sanoa tuottaminen, on mitä määrämuotoisinta tekemistä. Kuitenkin luovuuden voi nähdä yleisenä kykynä tuottaa uusia erilaisia ratkaisuja työssä ja tekemisessä koettuihin ongelmiin ja haasteisiin. Käsillä tekemisen ohella.
Tarvitaan rohkeutta, harjoittelua ja itseensä uskomista. Sekä terrierin luonnetta, kuten Anu Pentikillä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)