Johtamisesta lienee kirjoitettu tuhansia kirjoja ja uusia tulee. Johtamisen määritelmäksi on varsin yleisesti hyväksytty Mary Parker Folletin (1868-1933) tutkimuksessa lausuttu ”the art of getting things done through people”, jonka mukaan johtaminen on tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa. Johtamisella ohjataan ihmisten toimintaa. Johtamisen avulla pyritään siihen, että joukko ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista. Määritelmän mukaan johtaminen on toimintaa, jossa on tarkoitus saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa - ei itse tehden. Johtaminen tapahtuu siis aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Johtamisessa on keskeistä haluttujen tulosten saavuttaminen. Johtamisen tärkeitä toimia ovat tavoitteen asettaminen, toteutuneen tuloksen toteaminen ja niiden vertailu. Johtamisen tulos-käsite, tulosjohtaminen, tulosvastuu, tulospalkkaus ja tulosmatriisi muodostavat käsiteryppään, jossa tulos tarkoittaa samaa asiaa.
Johtamisen erityispiirteitä voidaan korostaa lisämääreillä. Ympäristöjohtaminen painotetaan johtamisen vaikutuksia ympäristöön. Laatujohtamisessa laatuun liittyviä seikkoja, tavoitejohtamisessa korostetaan itsenäistä toimintaa, jossa toimintaa arvioidaan saavutettujen tavoitteiden perusteella. Prosessijohtamisessa prosessien mukaista vastuukokonaisuutta. Sotilasjohtamisessa sotilaiden johtamista. Kaikissa johtamistapahtumissa on kuitenkin ydin sama: saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja kanssa. Asioita ei voi johtaa - niitä voi vain hallita ja osata hyvin tai huonosti. Vain ihmisiä voi johtaa. Hyvien tulosten saavuttaminen edellyttää alan asiantuntemusta, mutta johtamista voidaan tarkastella johtamisen alasta riippumattomana ilmiönä.
Vaikka uusia johtamisoppeja ja malleja kehitetään koko ajan, niin on olemassa myös vanhoja oppeja. Eräässäkin tapauksessa johtajaa on neuvottu näin: ”Sinä vain uuvutat itsesi ja kansasi, joka on ympärilläsi, sillä tämä työ on sinulle liian raskas. Et pysty tekemään sitä yksin… Mutta sinun tulee valita kansan keskuudesta kelvollisia, Jumalaa pelkääviä, rehellisiä ja lahjomattomia miehiä ja asettaa heidät tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päälliköksi. He voivat ratkoa kansan asioita. Vain tärkeät asiat tuotakoon sinun eteesi, kaikki pienemmät asiat he voivat ratkaista itse. Näin taakkasi kevenee, kun he kantavat osan siitä.” Tämä johtamisoppi on suora sitaatti Raamatusta 3000 vuoden takaa. Mooseksen appiukko halusi neuvoa Moosesta.
Maanmittauslaitosta on johdettu kaksisataa vuotta. Viimeiset kaksikymmentäyksi vuotta ylimpänä johtajana Jarmo. Hän siirtyy tämän viikon lopulla eläkkeelle. Jarmo on johtanut meitä viisaasti. Minä aloitan nöyrällä mielellä Jarmon raivaamalla polulla kaikkea arvokasta vaalien ja uuteen tukevalla otteella yhdessä tarttuen.
Aika usein tuossa johtamisessa tarvitaan myös käytännöllisempää otetta - miten asiat saadaan tehdyksi. Monesti mennään harhaan isollakin joukolla ja isoissa asioissa, vaikka johtaja saa asiat tehdyksi. Historiasta voi muistaa esimerkkejä: Hitler, Stalin, Mao jne. Maailman tila ympäristöongelmineen osoittaa, että pelkästään kvartaalikohtainen taloudellinen tulos on harhainen; pitkällä tähtäimellä tulos on kaikkea muuta kuin taloudellisesti kestävä.
VastaaPoistaIhmisten johtamisen ohella viime aikoina on yleistynyt tietojohtamisen painottaminen. Tiedolla ja tiedon varassa organisaatiot ja suuret yritykset menestystä niittävät taikka päinvastoin, varsinkin taloudellisten tulosten kohdalla. Laskut sitten jäävät niiden maksettaviksi, joiden tieto ja tietämys on väärä. Toki sattumilla, organisaatio- ja toimintakulttuurilla kuten myös perinteillä on sijansa.
Onnea Arvolle uudessa pestissä, ja yhtä lailla kaikille muillekin toimissaan.
Tuohon kommenttiini lisäyksenä mainittakoon, että globaalien ongelmien selättämisessä Maanmittauslaitos on mukana mm. Arctic SDI-hankkeessa, jossa kootaan paikkatietopohjaista infrastruktuuria arktiselta alueelta sen kehitysprosessien parempaa hallitsemista ja ymmärtämistä varten. Mukana hankkeessa ovat alueeseen rajoittuvat valtiot, Pohjoimaiden lisäksi Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä. Tarkkaavainen lukija voi huomata, etteivät Suomi ja Ruotsi rajoitu alueeseen. Kyseessä onkin yhteispohjoismainen hanke, jota rahoittaa Pohjoismaiden neuvosto.
VastaaPoistaToinen hanke, jossa Maanmittauslaitos antaa merkittävää panosta yli valtiorajojen on EULIS (European Land Information Service). Palvelu kokoaa kansalliset kiinteistötietopalvelut yhteen portaaliin kaikkien saataville tietosuojasäädösten puitteissa.
EULIS on tärkeässä asemassa EU:n sisämarkkinoiden kehittämisessä, joiden nykyinen tila osaltaan johtuu hallitsemattomasta luotonannosta kiinteistömarkkinoilla. Kiinteistövakuudet ovat talouden tukijalka kaikissa valtioissa, joten luotettava tieto kiinteistöomaisuudesta ja siihen kohdistuvista rasitteista on ensiarvoisen tärkeä luotto- ja vakuuspäätöksiä tehtäessä.
Nyt jos koskaan ollaan Maanmittauslaitoksen johtamisessa mielenkiintoisessa vaiheessa, koska reilun vuoden päästä mitä luultavimmin siirrytään yksiportaiseen organisaatioon.
VastaaPoistaItseäni on jo pitemmän aikaa hämmästyttänyt ja kauhistuttanutkin johtamisen atk-pohjaisen seurantajärjestelmän mutkikkuus ja tavaton numeropaljous. Toivoa sopii, että jatkossa suunnittelu- ja seurantajärjestelmää olennaisesti yksinkertaistettaisiin. Maan mittaamisessa ja muussa käsittelemisessähän on suurelta osin kyse selkeistä ja konkreettisista asioista, joiden osalta olisi pikkuasioiden tarkastelun sijasta aika helppoa keskittyä olennaisuuksiin kuten palvelujen joutuisuuteen, kohtuulliseen hintatasoon ja asiakkaiden tasapuoliseen kohteluun.